Juristien ala on miesvaltainen, ja #milläoikeudella avaa tärkeän keskustelun

Olen seurannut epäuskoisena ja hyvin harmistuneena #milläoikeudella -sivustolle kerättyjä kertomuksia naisten kokemasta ahdistelusta ja seksuaalisesta häirinnästä juristien ammattikunnassa. Sivustolle (tiistaihin mennessä) kerätyt 200 kertomusta piirtävät kuvan pitkään jatkuneesta ilmapiiristä, jossa ahdistelu on sallittua tai ainakin se on painettu villaisella.

Tämä ei ole mitenkään oikein. Naisten ei pitäisi joutua kohtaamaan tällaista syrjintää, ahdistelua tai häirintää työskennellessään juristina tai missään muussakaan työssä. On suuri vääryys, että näin on päässyt tapahtumaan ja asian on muututtava.

Kertomukset luovat kuvan juristien ammatista erittäin epämieluisan kuvan. Toisaalta se mustamaalaa myös kunnollisesti käyttäytyviä miesjuristeja, -osakkaita, -laamanneja ja -virkamiehiä. Lisäksi sivuston julkilausuma on sellainen, jota on vaikea tasa-arvoa rakentavasti tavoittelevan miehen allekirjoittaa: “Ongelman ydin ei ole vain muutamassa huonosti käyttäytyvässä miehessä, vaan koko juristikuntaan pesiytyneessä kulttuurissa, joka sallii naisten epätasa-arvoisen kohtelun ja jättää uhrit yksin.”

On ehkä hieman ylilyönti syyttää koko juristikuntaa, yhtään vähättelemättä itse ongelmaa. Olen itsekin todistanut, että ahdisteluun on puututtu ja pyrkinyt hillitsemään esimerkiksi seksistä kommentointia tai vitsailua. En ole havainnut esimerkiksi kertomuksissa mainitun kaltaista käyttäytymistä nykyisellä työpaikallani. Ahdisteluun myös puututaan eikä mielestäni kyseessä ole aivan koko juristikuntaan pesiytyneestä kulttuurista, mutta tietyissä työpaikoissa kuulemani mukaan meno on aika pitkälle kertomusten kaltaista. Ahdistelu ja epätasa-arvoinen kohtelu on laaja ilmiö, mutta on väärin leimata kaikki juristit asian hyväksyviksi.

Koska itse olen ollut aktiivisesti tämäntyyppistä epäasiallista ja syrjivää kohtelua vastaan, olen siksi todennäköisesti jäänyt myös suurelta osin tällaisen syrjivän keskustelun ulkopuolelle. On siis mahdollista, että omakin kuvani alasta on “vääristynyt” eli että en ole saanut nähdä ahdistelua niin laajana kuin se todellisuudessa on.

Numeroilla nähden tilanne on selkeä

Mutta yritetäänpä piirtää kertomusten ja saatavilla olevien faktojen avulla edes jonkinlainen kuva tästä miesvaltaisesta alasta. On nimittäin numerojen perusteella selvää, että miehillä on valtaa juridiikassa.

Oikeustieteen opiskelijoissa on jo pitkään ollut naisvalta: esimerkiksi Turun yliopistossa vuonna 2016 oikeustieteen opiskelijoista naisia oli 65,4 % ja miehiä loput 34,6%. Lukemat ovat samansuuntaisia kaikissa muissakin yliopistoissa, joissa oikeustiedettä opetetaan: naisia on selvä enemmistö. Sukupuolijakauma on ollut samansuuntainen jo pitkään, reilusti yli 15 vuotta.

Tutkin viime vuoden alussa asianajotoimistojen osakkaiden sukupuolijakaumaa. Tarkoituksena oli selvittää, onko naisilla vaikutusta asianajotoimiston tulokseen. Lievä veikkaukseni on että kyllä vaikuttaa ja positiivisesti. Tarkoituksenani on tehdä sama vertailu myös tänä vuonna ja siksi keräsin jälleen mies- ja naisosakkaiden määrät. Naisia oli 20 suurimmassa asianajotoimistossa osakkaina keskimäärin 24,1 %, määrä on noussut viime vuoden 22 %:sta.

Näyttökuva 2017-12-11 kello 22.29.33

Määrä on mielestäni pieni, jos vertaa sitä naisopiskelijoiden määrään. Samoin määrä on pieni, jos sitä vertaa esimerkiksi yrityksessä johtoasemassa olevien juristien sukupuolijakaumaan. Tästä minulla ei ole tarkkaa tietoa, mutta tutkin viime vuonna pörssiyhtiöiden lakiasianjohtajien sukupuolijakaumaa ja oma käsitykseni on, että naisia on merkittävästi suurempi määrä johtavissa juristien tehtävissä yrityksissä kuin tuo 24,1%.

Olisi naiivia ajatella, että tuollaisella sukupuolijakaumalla ei olisi vaikutusta alan kulttuuriin ja toimintatapoihin. Lisääntyvä naisten määrä asianajotoimistojen johtotehtävissä toivottavasti tuo tähän muutosta. En ole tarkkaan tutkinut tilannetta, mutta oma käsitykseni on myös, että osakkaiden alapuolella työskentelevissä johtotehtävissä on suurempi määrä naisia, eli oletettavaa on, että jossakin vaiheessa tulevaisuudessa naisosakkaiden määrä tulee kasvamaan. Mutta ihmeellisen hidasta kehitys on ollut, kun ottaa huomioon esimerkiksi juuri tuon opiskelijoiden sukupuolijakauman. Ympärillä oleva yhteiskunta on muuttunut nopeammin kuin juristien maailma.

Otetaanpa vertailukohdaksi esimerkiksi korkeimmissa tuomioistuimissa, eli korkeimmassa oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa johtoasemissa eli jäseninä olevien sukupuolijakauma. KKO:ssa naisia on jäsenistössä 32% ja KHO:ssa 45 %.

Näyttökuva 2017-12-11 kello 22.47.03

Eli luvut ovat huomattavasti korkeampia kuin esimerkiksi asianajotoimistoissa. Asianajomaailma on siis merkittävästi miesvaltaisempi kuin vaikkapa ylimmät tuomioistuimet. Korkeimman oikeuden jäseneksi pääsy on pidemmän työkierron takana kuin asianajotoimiston osakkaaksi pääseminen. Tästä huolimatta osakkaiksi päätyy vähemmän naisia. #milläoikeudella kampanjan yksi suuri pyrkimys vaikuttaa olevan kulttuurimuutos. Juuri tällainen muutos on vaikein toteuttaa. Mutta se on ehdottomasti tehtävä. On todella väärin, että kokemus tällaisesta vaikenemisen ja hyssyttelyn kulttuurista on olemassa. Naisten määrän kasvu johtotehtävissä ei automaattisesti tarkoita sitä, että kulttuuri muuttuisi, mutta varmasti sillä on suuri vaikutus kulttuuriin. Pyrkimyksenä ei myöskään tarvitse mielestäni olla se, että joka paikassa olisi naisia yhtä paljon kuin miehiä johtotehtävissä, vaan siitä, että tehtäviin valitaan sopivimmat, olivat he sitten miehiä tai naisia.

Juridiikassa ei ole miesten tai naisten töitä, vaan ainoastaan töitä. Asianajotyö ei ole sen enempää miehille kuin naisille sopivaa. Samoin työ tuomarina, virkamiehenä tai vaikkapa yrityksen juristina on yhtä lailla yhtä kovaa ja vaikeaa miehelle kuin naiselle. Tämä työ vaatii itseluottamusta, osaamista ja kokemusta, ei tiettyä sukupuolta. Mitään perustetta vähätellä vastakkaista sukupuolta ei siis ole.

Liittojen on puututtava epätasa-arvoiseen kohteluun

Kävin nopeasti läpi asianajajaliiton ja lakimiesliiton sivustot ja suuri yllätys ja pettymys oli se, että  kumpikaan ei ilmeisesti ole tehnyt vielä yhtään selvitystä aiheesta, vaikka sen olemassaolosta on ilmeisesti tiedetty jo pitkään. Lisäksi tarjolla ei ole ilmeisesti ollut minkäänlaista foorumia syrjinnän tai ahdistelun ilmituomiseksi.

Tähän olen todella pettynyt. Olen kiltisti maksanut lakimiesliiton jäsenmaksua, jota ei todellakaan ole käytetty järkevään, jos tämä tieto pitää paikkansa.  Liittojen on nyt näytettävä tietä ja avattava omat resurssinsa ongelman ratkaisemiseksi laajamittaisesti.  Kyselyjen lisäksi molemmilla liitoilla tulisi olla henkilökuntaa tämän asian käsittelyyn.

#milläoikeudella nostaa rohkeasti esiin ilmiön, johon on puututtava. Toivon hartaasti että työhön otetaan mukaan myös kertomuksia jakaneita ja julkilausuman allekirjoittaneita.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: