Tutkihankintoja.fi näyttää hallinnon todellisuuden ja se suurimmaksi osaksi on tylsä

Julkisten hankintojen keskeisenä tarkoituksena on hallinnon avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen. Mutta jos totta puhutaan, ilman tutkihankintoja.fi -sivustoa julkiset hankinnat eivät täytä tehtäväänsä. Vaikka tarjouskilpailut ovat avoimia ja viranomaisilla on velvollisuus luovuttaa asiakirjojaan julkisesti saataville, vasta kun tämä hankintatieto kootaan yhteen paikkaan helposti käsiteltävään muotoon, voidaan puhua todellisesta läpinäkyvyydestä.

Olen itse siinä mielessä outo juristi, että pidän datasta ja numeroista, vaikka en kumpienkaan käsittelyssä ole mitenkään hyvä. Datan avulla juristi voi ottaa täysin uuden näkökulman jo olemassa olevaan asiaan. Vielä ei olla siinä vaiheessa, että data ja sen analysointi voisi korvata  juristia, mutta se voi olla merkittävä apu juristinkin päätöksenteossa. On ollut myös hauskaa huomata, että data antaa monesti samanlaisia tuloksia kuin kokenut juristi.

Läpinäkyvyyttä lisää

Avoimuus ja läpinäkyvyys on taas sitä syvintä demokratian ydintä. Kun kykenemme tarkastelemaan riittävällä tarkkuudella jokapäiväistä päätöksentekoa, voimme varmistua päätöksenteon oikeellisuudesta. Avoimuus on mielestäni sitä, että viranomaisten asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia. Läpinäkyvyys taas on vielä enemmän: mahdollisuus yhdistää avoimen asiakirjat helposti keskenään. Läpinäkyyvyden avulla pystytään muodostamaan käsitys siitä, miten viranomaiset toimivat ja mihin rahaa käytetään.

Tutkihankintoja.fi -sivuton kaltaisia palveluja tarvitaan todellisen läpinäkyvyyden saavuttamiseksi. Palvelu on tietyllä tavalla loistava. Se on helppokäyttöinen ja sillä saa helposti dataa nähtäville. Mutta samalla siinä on yksi erittäin iso puute. Palvelu ei vielä tällä hetkellä näytä riittävällä tarkkuudella hankintayksiköiden hankintoja. Hankintayksiköittäin tarkastelemalla näkee vain suurimpia hankintoja ja tietynlaisen “yleiskatsauksen”. Tällöin saa kyllä jonkinlaisen käsityksen, mutta “täyttä kuvaa” ei vielä muodostu.

Lisäksi hankintojen luokittelu on surkeata: asianajopalveluita on päätynyt luokitteluissa ties minkä luokan alle: henkilöstopalvelut, hallinnolliset palvelut, ICT-hankinnat, Koneet laitteet ja kuljetusvälineet tai matkustuspalvelut. Nämä tekijät voivat aiheuttaa vinouman: näyttää siltä, että palveluita on ostettu vähemmän kuin mitä alun perin oli tarkoitus.  Epämääräisesti ja vinoutuneesti esitetty data ei olekaan enää dataa vaan propagandaa.

Vasta kun lataat avoindata.fi -sivustolta jättimäisen, useamman sadan megatavun kokoisen ja satoja tuhansia rivejä sisältävän excelin, pääset tutkimaan toden teolla hankintojen ydintä. Käytännössä blogipostaustani varten jouduin lähes käsin poimimaan satojen tuhansien tiedonmurusten joukosta kaipaamani tiedot. Onneksi asianajotoimistoilla on velvollisuus mainita yhtiönsä nimessä “asianajotoimisto”, tämä helpotti tekstihakua merkittävästi! Excelin avulla pystyi suhteellisen nopeasti luomaan myös suhteita hankintayksiköiden ja virastojen välille ja näin pääsi käsiksi myös siihen, kuka oli hankkinut ja keneltä.

Tuo on juuri mielestäni tutkihankintoja -sivuston suurin puute: vasta excelin avulla päästään kysymään oleellisia kysymyksiä. Skaalaamaan mittasuhteita: ylätasolta yksityiskohtiin ja päinvastoin. Miksi yksi valtion virasto ostaa omalta lakimieheltään vuosittain noin 300 euron edestä lakimiespalveluita? Miksi merkittävä, yli sadan tuhannen euron ministeriön asianajokeikka on päätynyt erittäin pienelle, Helsingin ulkopuoliselle asianajotoimistolle? Miksi erään asianajotoimiston laskuja on useita samalle päivälle ja hankintayksikölle?

En halua herättä turhaa epäilystä, sillä todennäköisesti jokaiselle kysymykselle on olemassa järkevä ja tylsä selitys. Ensimmäisessä kysymyksessä vastaus on todennäköisesti että kyseessä on jokin kulukorvaus. Toinen kysymys voi johtua esimerkiksi asianajotoimistojen esteellisyyssäännöksistä, jonka seurauksena juttu saattaa päätyä monien mutkien jälkeen aivan muualle kuin oli alun perin tarkoitus. Vastaus kolmanteen kysymykseen voi olla esimerkiksi, että laskut on vain lähetetty tai maksettu samaan aikaan. Virastojen todellisuus on monesti paljon tylsempää kuin mitä iltapäivälehdet kirjoittavat.

Saiko valtio halvalla?

No entä ne isot asianajolaskut sitten? Jotkut asianajotoimistot “pääsivät” laskuttamaan ministeriöitä ja virastoja satojen tuhansien eurojen edestä. Syitä voi olla monia: jokin tietty iso valtion it-hanke joka vaatii erillistä juridista apua, oikeudenkäynti käräjäoikeudessa tai markkinaoikeudessa tai pelkästään suuren luokan asiantuntija-apu.

On vaikeaa ja lähes mahdotonta arvioida onko valtio maksanut liikaa vai ei. Satojen tuhansien lasku kuulostaa suurelta, mutta asianajajamaailmassa tuntihinnalla on merkitystä. Esimerkiksi suuren toimiston huippuosakkaan laskutus voi hipoa helposti kuutta sataa euroa tunnilta (+alv). Jos satojen tuhansien vastineeksi valtio on saanut tuhansia tunteja maan parasta asianajotyötä, kyseessä on ollut erittäin hyvä “diili” valtiolle. Tai sitten asianajajat ovat laskuttaneet ylihintaa.

Valtion tämän alan tarjouskilpailuja seuranneena voin todeta että ensimmäinen vaihtoehto on todennäköisempi: asianajotoimistoille on hyvää mainosta päästä avustamaan valtiota ja kovan kilpailun vuoksi hinnat ovat varsin edulliset. Kun mukana ovat maan ykkösrivin toimistot, kysymys on aika hyvästä diilistä.

Seuraavaksi kuntasektori?

On hienoa, että tutkihankintoja -sivusto on tehty. Muutamalla varsin kosmeettisella käyttöliittymäkorjauksella palvelusta saadaan erittäin hyvin tehtävänsä hoitava läpinäkyvyyden työkalu. Sivuston pitäisi jatkossa pystyä yhdistämään laskut myös kilpailutukseen jotta todellisesta läpinäkyvyydestä voidaan puhua.

Sivusto kuitenkin kattaa vain pienen osan Suomessa tehtävistä julkisista hankinnoista ja jossakin vaiheessa siihen olisi ehdottomasti lisättävä myös muut hankintayksiköt eli esimerkiksi kunnat tai seurakunnat. Tällöin puhuttaisiin todellisesta läpinäkyvyydestä julkisissa hankinnoissa.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: