Kymmenen asiaa, jotka hollantilaiset tekevät paremmin

Nyt kun vaihdoin työpaikkaa ja siirryin takaisin kauniiseen kotimaahani Suomeen, on aika muistella ja täysin puolueellisesti vertailla Suomea ja Alankomaita eli Hollantia. Aloitetaan siitä, mitä hollantilaiset tekevät meitä paremmin:

  1. Pyörä: Sori vaan, Pekka Sauri, mutta Helsinginkin pyöräjärjestelyt ovat naurettavaa pelleilyä hollantilaisen peruskylän rinnalla. En edes tiedä mistä aloittaisin, joten aloitetaan vaikka tästä videosta:

2.Infrastruktuuri: Kriisien edessä hollantilaiset eivät jää voivottelemaan vaan ottavat lainaa kuin hullut ja ryhtyvät rakentamaan moottoriteitä, pyöräteitä, rautateitä ja kanaaleja patojen yms rakentamisesta puhumattakaan. Tällä hetkellä Alankomaat on yksi eniten velkaantuneista EU-maista, velkaa on eri arvioiden mukaan noin 400 miljardia euroa. Suuri osa tästä velasta on tungettu maan infrastruktuuriin ja se kyllä näkyy. Hollannissa on käsittämättömän hyvät autotiet, rautatieyhteyksistä tai kevyestä liikenteestä puhumattakaan. Tämän lisäksi vieläkin on käynnissä jättihankkeita moottoriteiden leventämiseksi, siltojen siirtämiseksi ja korjaamiseksi ja kokonaisten uusien kanaalien rakentamiseksi. Maan infrastruktuuri on mahtavassa kunnossa. Nyt tietenkin voidaan sanoa, että Hollannissa ei ole samoja haasteita infrarakentamisessa kuin Suomessa, koska talvi. Mutta hollantilaisilla on vielä suurempi ongelma: vesi. Maa on rakennetty hyllyvän suon päälle joka on suureksi osaksi meren pinnan alapuolella ja sen vuoksi esimerkiksi perinteiset tierakenteet eivät ole mahdollisia. Tästäkin huolimatta väylät ovat paremmassa kunnossa kuin naapurimaissa Saksassa ja Belgiassa.

3. Itsetunto: Jo lapsesta asti, erityisesti koulussa hollantilaisille opetetaan, että heidän mielipiteensä on tärkeä ja että heillä on oikeus sanoa se julki. Suoruutta arvostetaan. Hollantilaiset ovat suomalaisen silmissä “liian itsevarmoja” ja “koppavia”. Tyypillistä hollantilaista on esimerkiksi väittää, että puhuu jotain kieltä kun osaa tilata sillä kielellä kaljan. Mutta on kyllä ollut ihme palata tänne suomalaisten sekaan, jossa kaikki vähättelevät itseään, suuresta johtajasta lähtien. On aivan kuin olisimme jossain kollektiivisessä hurmostilassa, jossa itsensä vähättelystä saisi ylimääräisiä pisteitä. Näinhän asia ei ole: suomalaiset ovat vatsin taitavia monessa asiassa. On ollut todella kummallista huomata, että emme vain yhtään osaa kertoa tästä.

4. Kaupanteko: Hollantilaiset ovat olleet kauppamiehiä aikojen alusta asti. Paras todiste tästä on Alankomaiden kulta-aika joka nosti pienen pienen maan Euroopan laidalla vallan keskiöön. Hollantilaiset olivat ainoita, jotka saivat käydä kauppaa maailmasta eristäytyneen Japanin kanssa, koska halusivat vain käydä kauppaa eikä esimerkiksi paasata kristinuskosta. Hollantilaisilla ei oikein ole vaihtoehtoakaan, he ovat varsin pieni maa suuressa Euroopassa ja ainoa vaihtoehto on levittäytyä joka puolelle ja toimia kansainvälisesti.

5. Monimuotoisuus

IMG_1151Hollantilaisten erityispiirre on se, että he ovat olleet jo hyvin pitkään erityisen hyväksyväisiä monimuotoisuutta kohtaan. Legendan mukaan Amsterdamissa on enemmän kansallisuuksia kuin New Yorkissa ja maata voi hyvällä syyllä sanoa kansojen sulatusuuniksi. Amsterdam oli ensimmäisiä paikkoja ensimmäisten juutalaisvainojen aikaan jossa juutalaiset saivat harjoittaa uskontoaan ja kauppaa vapaasti. Juutalaisten keskuudessa Amsterdam sen vuoksi edelleen tunnetaan nimellä “Mokum”, joka tarkoittaa “paikkaa” tai “turvasatamaa”. Monimuotoisuus ei ole ollut hollantilaisille mikään vaihtoehto, vaan välttämättömyys. Jo hyvissä ajoin he ovat tajunneet, että kaupallisista syistä on tärkeätä tuntea eri kulttuureja ja tehdä kauppaa heidän kanssaan. Hollantilaisille on myös tärkeätä sinä pienenä maana Euroopan laidalla, että he saavat parhaat mahdolliset kyvyt käyttöönsä ja heille on myös alusta asti ollut selvää, että parhaita kykyjä on hankittava myös maan ulkopuolelta muun muassa verohelpotuksin.

6. Verotus: Hollannisssa yritysten verotus on Irlannin ohella Euroopan kevyintä. Tämän vuoksi monet kansainväliset yritykset perustavat pääkonttoreitaan sinne. Aiheesta on paljon tutkimuksia puolesta ja vastaan eikä ole ehkä täysin selvää, onko vaikutus kansantuotteeseen positiivinen. Hollantilaisessa mallissa verotus on enemmän henkilöverotusta: tuloverotus on hiukan Suomea korkeammalla tasolla. Ajatuksena lienee että yrityksiä ei veroteta jotta ne voivat luoda työpaikkoja ja työntekijät pitävät veroillaan yhteiskunnan pyörimässä. Brexitin myötä todennäköisesti tämä malli tulee olemaan täysi lottovoitto Hollannille, kun kansainväliset yritykset siirtävät pääkonttoreitaan Lontoosta Amsterdamiin ja muihin kaupunkeihin maahan, jossa on loistava infrastruktuuri ja kaikki puhuvat englantia. Hollantilaiset käyvät kovaa kauppaa tästä parhaillaan.

7. Terveydenhuolto: Hollannissa ei varsinaisesti ole “julkista” terveydenhuoltoa, vaan jokaisella kansalaisella on oltava lakisääteinen sairasvakuutus. Aikuiselta tämä maksu on noin 200 euroa kuukaudessa, pienituloisilla vähemmän ja kaikkein köyhimmät ja lapset saavat palvelut ilmaiseksi. Jokainen saa valita itse oman “kotilääkärin”, jonka luokse mennään kaikkien vaivojen kera. Lääkäriin pääsee siis todella nopeasti, yleensä viimeistään kahden päivän sisällä. Lisäksi erikoissairaanhoito on todella tehokasta: tavanomaiseenkin rutiinileikkaukseen pääsee muutamassa kuukaudessa, vaikka ei olisikaan mitään suurta kiirettä. Sain kokea tämän itsekin: kävin tyräleikkauksessa kaksi kuukautta toteamisesta. Koska sairaalat ovat hyvin erikoistuneita, toiminta on hyvin tehokasta: minut leikanneessa sairaalassa tehtiin 27 samanlaista leikkausta päivässä!

img_2484
Kalleellaan olevan kuution muotoisia taloja. Koska – miksei?

8. Kokeilunhalu: Siinä missä suomalainen miettii ja pohtii parasta vaihtoehtoa, hollantilainen on jo näpräämässä yhden tai kahden vaihtoehdon kanssa. Hollantilaiset ovat hulluna kaikkeen uuteen ja varsin avoimin mielin lähtevät kokeilemaan kaikkea niin yhteiskunnallisissa asioissa kuin tekniikassakin. Hollantilaiset ovat kuin pieniä lapsia: kaikkea uutta ja kivaa pitää kokeilla. Heillä on koko ajan vahva “lets just do it” -asenne päällä. Ideoita riittää: mitäpä jos vaikka rakennettaisiin aurinkopaneeleja moottoripyöräradan parkkipaikalle? Tämä tarkoittaa toisaalta myös sitä, että monessa asiassa (teknologia, sosiaaliturva, kaavoitus…) “poukkoillaan” uusimpien trendien perässä ja varsinaista “pitkää linjaa” ei ole.

9.Positiivisuus: Hollantilaisten perustoteamus on “komt goed”, jonka voisi suomentaa ehkä jotenkin “kyllä se siitä”. Mutta sekään suomennus ei ole oikein. Ajatus on tavallaan kaksijakoinen, toisaalta “kyllä se siitä” Toisaalta se tarkoittaa likimain että ajatellaan että tämä kyllä paranee vielä kunhan tätä vielä työstetään. Eli aloittamisen kynnys on matalalla, ensimmäisestä raakaversiosta tulee aikanaan hyvä (“komt goed”) eli eiköhän siitäkin pystytään hiomaan hyväkin lopputuotos.

10. Sosiaalisuus: Hollantilaiset ovat käsittämättömän sosiaalisia! Tämä luo joka paikkaan mukavan tunnelman. Esimerkiksi vaikkapa kadulle. Yksi Suomeen paluun tyrmäävimpiä kokemuksia on ollut suomalaisten käsittämätön sosiaalisuuden puute. Täällä kukaan ei uskalla katsoa toisia silmiin eikä varsinkaan hymyillä. Tätä kyllä kaipaan hollannista. Kuka tahansa – kuningas tai pultsari – saattaa jutustella sinulle sanan tai toisen jos satut yhtä aikaa hissiin tai odotat liikennevaloissa. Kysymys on mukavan ja rennon tunnelman luomisesta joka vaikuttaa kaikkeen kanssakäymiseen.

20160915_121033035_iOS.jpg

+1: Liikennevalot ja autojen käyttäytyminen: Suomalainen liikennekulttuuri on lyönyt kyllä minulla pahasti kasvoille. Autoilijat eivät väistä pyöräilijöitä, lapsia tai muitakaan jalankulkijoijta, koska heillä on ilmeisesti “kiire”. Suomessa autoilijalle annetaan eniten tilaa vaikka hän on tienkäytön kannalta kaikkein hyödyttömin, kallein ja tehottomin käyttäjä. Tämä on ihmeellistä. Hollannissa pyöräilijöitä kunnioitetaan aina. Esimerkiksi kapealla tiellä autot odottavat kiltisti pyöräilijän perässä kunnes pääsevät sopivassa paikassa nätisti ohi. Suurin syy tähän on kulttuuri: jokainen autoilija on myös pyöräilijä ja sen vuoksi tietää, miltä tuntuu, kun autoilijat törttöilevät.

Published by

Panu Pökkylä

Blogger, enterpeneur and a senior legal counsel at Nordea. Certified Information Privacy Professional / Europe (CIPP/E). I write in Finnish about technology and law, public procurement and privacy. All opinions are mine

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s