Kannattaako ulkomaille lähteä?

Kolmen vuoden keikka ulkomailla kansainvälisessä yrityksessä on takana. On aika katsoa taaksepäin ja kysyä kriittisesti: kannattiko lähteä?

Olen pohtinut paljon sitä, mitä reissusta jää oikein “käteen”. Rahallisesti tätä seikkailua ei voi sanoa mitenkään menestykseksi, eli olenko epäonnistunut reissussani?

Lyhyesti: en millään tavalla.

Ensinnäkään kysymys ei ole “reissusta” eli jostain sellaisesta josta lähdetään ihanasta kotimaasta jonnekin vieraaseen maahan ja sitten palataan takaisin 20160823_101249632_ioskotiin. Suomalaisella on jotenkin oletuksena se, että ruisleipä ja punainen maito kytevät niin syvällä sisässämme että ne jossakin vaiheessa vain automaattisesti alkavat vetämään sinua takaisin kotimaahan. Ja näin varmasti onkin monen kohdalla, monista eri syistä, kuten vaikkapa siitä että “sen toisen maan” kulttuuri ja toimintatavat ovat sellaiset, että suomalainen ei mitenkään samaistu siihen. Siksi Suomeen muutto uudelleen on sitten sitä “kotiinpaluuta”.

En kuitenkaan enää koe, että muuttaisin “takaisin” kotiin. Olen huomannut painivani sellaisten tunteiden kanssa, jota ei voi selittää mitenkään muuten kuin siten, että muutin omasta kodistani uuteen kotimaahan. Hollannista on tullut oma henkinen kotimaani, vaikka passini onkin suomalainen.

img_2498

Kannattaa lähteä

Ulkomaille lähteminen on monesti monen tekijän summa ja jokaisen on tehtävä päätös itse. Kolmen vuoden jälkeen voin sanoa, että ulkomaille lähteminen kannattaa. Kokemus kasvaa ja näkemys laajenee.

Ulkomaisessa yhtiössä tai työympäristössä työskentely antaa oikeita taitoja, joita ei voi Suomessa oppia missään. Oma työnantajani Canon Europe NV oli erityisen monikulttuurinen: 600 työntekijän joukossa oli 48 eri kansallisuutta edustettuna. Tavanomaisessa palaverissa saattoi olla seitsemän ihmistä, jotka edustivat kuutta eri kulttuuria. Tällainen kansojen sulatusuuni on mahtava pikku ikkuna maailmaan ja siihen, miten erilaiset kulttuurit toimivat ja ajattelevat.

Ja ikkuna myös siihen, miten Eurooppa toimii.

Työkokemuksena ulkomailla työskentely on hyvin arvokasta koska siinä oppii erityisen paljon kommunikointia eri kulttuurien kanssa sekä ymmärtämään erilaisista lähtökohdista olevien ihmisten tarpeita. Lisäksi monessa ulkomaisessa työpaikassa tehdään työtä aivan eri tasolla kuin Suomessa: monet työnantajat ovat suuria kansainvälisiä yrityksiä, joiden markkinaulottuvuus on huomattavasti suomalaisia työnantajia laajempi. Tällöin pääsee myös tekemään aivan eri kokoluokan “bisnestä” kuin mitä esimerkiksi “vain” pohjoismaissa tai vaikkapa vain Suomessa toimivat yritykset tekevät. Huomautuksena kuitenkin, että ei se perus työnteko hirveästi maasta tai kokoluokasta riippuen eroa tavallisesta suomalaisesta puurtamisesta vaan samat työelämän lainalaisuudet pätevät maailmallakin.

img_2463

Lähde jäädäksesi – keskity hyviin puoliin

Lähteminen on pelottavaa. Yhtäkkiä mukavasta ja tasaisesta elämästä kotimaassa, jossa kaikki ymmärtävät kieltäsi, lasten päiväkodit ja koulunkäynnit ovat järjestyksessä ja työelämäkin sujuvaa, häviää kaikki. Ulkomaille lähteminen on iso muutos, joka vaikuttaa kaikkiin: työelämääsi, perheeseesi, parisuhteesesi ja fyysiseen kuntoosi.

Lähteminen on erittäin stressaavaa siksi, että kaikki on uutta. Muuttoon voi liittyä uuden työn aloittaminen kohdemaassa, koulujen etsintä, asunnon etsintä ja vaikkapa lasten harrastusten ja uusien ystävien etsintä.

Lähtöä miettiessä ei hirveästi kannata pelätä sitä, miten sopeutuu – saatat huomata että sopeudut todella hyvin kaikesta huolimatta. Paljon on kysymys asenteesta. Ja on ihan ok tulla takaisinkin etuajassa, silloinkin on opittu jotain.

Kun päätös on tehty kannattaa lähteä siitä ajatuksesta, että muuttaa maahan jäädäkseen. Sen sijaan että vertailisi sitä, mikä Suomessa on paremmin kuin täällä, kannattaa keskittyä hyviin puoliin uudessa kotimaassa.

Molemmissa kotimaissasi on hyviä ja huonoja puolia. Ja niitä on molemmissa paljon. Kun pitää mielessä ajatuksen siitä, että tästä tulee uusi kotini asioihin keskittyy oikeasta näkökulmasta. Hirveästi ei kannata pitää asioita “ilmassa” ja “väliaikaisena”, vaikka sekin voi olla joskus tarpeen.

Ei kannata esimerkiksi lukkiutua ainoastaan entiseen suomalaiseen sosiaaliseen elämäänsä vaan rohkeasti etsiä uusia yhteyksiä uudesta maasta. Tiettyjä isoja päätöksiä kannattaa kuitenkin välttää, kuten esimerkiksi asunnon ostamista ensimmäisen parin vuoden aikana ellei ole aivan varma jäämisestä.

Yllämainitun periaatteeseen vaikuttaa tietenkin ulkomaille lähdön luonne. Jos esimerkiksi pääsee komennukselle, jossa yritys hoitaa talot ja koulut, kaikkia suuria päätöksiä ei tulekaan eteen. Komennukset myös tavallisesti kestävät vain muutaman vuoden. Tällöinkään ei mielestäni kannata tuudittautua väliaikaisuuteen – olen tavannut useammankin ihmisen jotka ovat vieläkin sillä 20 vuotta sitten alkaneella kahden vuoden komennuksella.

Pyydä apua ja tukea – jos saat

Ulkomaille lähdössä tarvitaan hyvin monenlaista tukea monelta eri ihmiseltä ja organisaatiolta. Yksi ulkomaille lähdön hyviä puolia itselleni oli juuri se että opin ja uskalsin hyödyntää näitä apuja. Avusta huolimatta suurimman työn ja vaikeimmat päätökset joudut silti tekemään itse.

Aina ei apua saa sieltä mistä odotat. Esimerkiksi minulle ei omasta ammattiliitosta apua herunut oikeastaan yhtään kun sieltä aikanaan tukea kysyin. Se oli suuri pettymys ja kysyn edelleen että miksi sitä jäsenmaksua oikein maksetaankaan. Vastaus kuului tyyliin “ota selvää verotuksesta, eläkkeestä ja sosiaaliturvasta”. Yeah right. kiitos. No minäpä tästä lähdenkin sitten.

Ota selvää verotuksesta, eläkkeestä ja sosiaaliturvasta

Riippuen siitä, lähdetkö “omatoimisesti” vai “firman piikkiin”, selvitettävien asioiden lista on pitkä. Sitä listaa ei pidä pelätä, lähditpä tai et, edessäsi on aina pitkä lista selvitettävistä ja tehtävistä asioista. Ja kaikkea ei aivan varmasti saada kuntoon lähtöpäivään mennessä. Mitä sitten kannattaa miettiä? Tässäpä ehdotuksia:

  1. Millainen tuleva työpaikkasi on? Vietät paljon aikaa töissä joten tätä kannattaa miettiä tarkoin. Vaikka työpaikka vaikuttaa kansainväliseltä, huomioi että joka maassa on omanlainen työkulttuurinsa ja “keskieurooppalainen” työkulttuuri poikkeaa monelta osin pohjoismaisesta. Muutama todella yleistetty tyypillinen piirre: saksalaisessa työkulttuurissa työkaverin “herroittelu” ja “teitittely” on ihan arkipäivää. Ranskalaiset rakastavat hierarkiaa. Hollantilaiset pullauttelevat sammakoita suustaan. Briteille on tärkeää “virkatie” eli se että asioit muilla osastoilla pomosi kautta.
  2. Millainen verotus, eläke tai sosiaaliturva maassa on? Nämä eivät välttämättä ole mielessäsi aivan ensimmäisenä, mutta on tärkeätä käydä nämä läpi edes ylätasolla, koska tieto voi olla tarpeen “tiukan paikan tullen.”
  3. Mitä kieltä maassa puhutaan? Vaikka paikalliset puhuvatkin englantia hyvinkin, joitakin asioita on vaikea ellei jopa mahdoton hoitaa englanniksi joten on syytä varautua siihen, että opettelet paikallista kieltä edes auttavasti.

img_2518

Kysymyksiä on aina paljon ja kaikkeen ei voi saada täydellistä vastausta. Ulkomaille lähteminen on siksi juuri iso henkisen kasvun paikka: kaikkea ei vain voi saada täydellisen oikein. Ja sitä se onkin parhaimmillaan: oppimista siitä, miten elämässä sopeudutaan isoihin muutoksiin.

 

Published by

Panu Pökkylä

Blogger, enterpeneur and a senior legal counsel at Nordea. Certified Information Privacy Professional / Europe (CIPP/E). I write in Finnish about technology and law, public procurement and privacy. All opinions are mine

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s