Vierailulla markkinaoikeudessa: hankintajuttujen määrä laskussa (edelleen)

Vierailin julkisten hankintojen yhdistyksen mukana markkinaoikeudessa eilen. Ylituomari Kimmo Mikkola esitteli tuomioistuimen toimintaa tuomarikolleegojensa ohella tutun ammattimaisesti ja innostuneesti. Ja miksipä ei voisi olla innostunut? Onhan tämä paikka kuitenkin the paikka, missä moni hankinta saa viimeisen sanansa lainmukaisuudesta.

Valitettavasti hankinta-asiat ovat pelkkää paperinpyöritystä eli hankintalakimies ei pääse istuntosaliin puolustamaan/syyttämään hankintaa. Siksi tuomareiden työ paikanpäällä on käytännössä hyvin paljon työhuoneissa tapahtuvaa. Pääsimme silti tutustumaan markkinaoikeuden pääistuntosaliin, jossa muun muassa käydään patentti- tai kilpailuoikeusasioita.

Hankintajuttujen määrä edelleen laskussa

Alustavien tietojen mukaan markkinaoikeuteen saapui vuonna 2016 vähemmän julkisiin hankintoihin liittyviä valituksia kuin vuonna 2015. Tarkat luvut julkaistaan myöhemmin, mutta ero on merkittävä. Ylituomari Mikkolan mukaan tätä laskua ei voida täysin laittaa hankinta-asioita koskevan oikeudenkäyntimaksun merkittävään korotukseen vuoden 2016 alussa.

Mikkolan mukaan määrä kääntyi laskuun jo vuonna 2015 ja pudotus voi osaksi olla syytä tavanomaisesta laskevasta trendistä. JIT-miehen pääkonttorissa on tarkoitus virittää excel-taulukot taas huippuunsa ja analysoida vuoden 2016 ratkaisut, jotta nähdään, että onko esimerkiksi pienempiarvoisia ratkaisuja nyt vähemmän.

Uusi hankintalaki  – same same but different

Kun paikalla oli yli 40 hankinta-alan ammattilaista (ja minä), keskustelu tietenkin kääntyi myös uuteen hankintalakiin jossakin vaiheessa. On selvää, että tietyt hankintalain muutokset, kuten esimerkiksi päätöksen perusteluvaatimusten “keveneminen” ja sote-hankintojen vaatimusten keventyminen sekä tietysti kynnysarvojen nosto voi vaikuttaa markkinaoikeuden oikeuskäytäntöön.

Markkinaoikeuden tuomarit kuitenkin vaikuttivat ottavan tilanteen varsin rauhallisesti, kyseessä ei todellakaan ollut ensimmäinen lakimuutos heidän urallaan ja vaikka uusi hankintalaki voikin tuoda “yllätyksiä” tiettyihin hankintajuttuihin, markkinaoikeuden pitkä ja sangen laadukaskin oikeuskäytäntö antaa kuitenkin paljon pohjaa tulkinnoille uudessakin tilanteessa.

Hankintajuttujen keskimääräinen käsittelyaika on muuten pysynyt pitkään kuuden kuukauden tienoilla. Keskustelua syntyi tästäkin eli siitä voisiko tehokkuutta vielä nostaa. Käytännössä tämä ei kuitenkaan liene mahdollista, sillä Mikkolan mukaan pelkästään oikeudenkäynnin kirjelmöinti kestää helposti kolme kuukautta eikä päätöstä pystytä ihan hetkessä kirjoittamaan. Mielestäni markkinaoikeus on tehnyt todella hienoa työtä käsittelyaikojen lyhentämisessä kun otetaan huomioon että pahimmillaan päätöksen saaminen kesti lähes 18 kuukautta. Keskimäärin.

Markkinaoikeuden ratkaisut ovat mielestäni laadultaan erittäin hyviä kun verrataan käsittelyn kestoa ja juttumäärää. Totta kai, markkinaoikeuskin on joskus väärässä, eikä siinä ole mitään outoa, onhan KHO:kin joskus väärässä (ainakin minun mielestä).

Published by

Panu Pökkylä

Blogger, enterpeneur and a senior legal counsel at Nordea. Certified Information Privacy Professional / Europe (CIPP/E). I write in Finnish about technology and law, public procurement and privacy. All opinions are mine

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s