Onko embeddaus laillista?

Linkittäminen ja embeddaus on viime päivinä puhuttanut mediaa ja myös juristejakin, koska Pasi Kiviojan loistavassa blogissa kerrottiin erään lakimiehen kirjeestä, joka oli saanut lehtitalot varpailleen. Lakimies oli lähettänyt eräiden julkisuuden henkilöiden (suomalaisen formulakuljettajan ja tämän vaimon) puolesta kirjeen, jossa vaati mediataloja lopettamaan päämiestensä kuvien julkaiseminen embedattuna eli ns. suorana linkkinä omilla sivuillaan.

Kiviojan blogissa käydään juttu riittävän tarkasti läpi, joten keskityn tässä postauksessa vain asian juridiseen puoleen. Median edustajat näyttävät vetoavan tässä tapauksessa pari vuotta vanhaan EU:n tuomioistuimen BestWater (C-348/13) -tuomioon sekä ilmeisesti myös ns. Svensson (C-466/12) -tuomioon. Embeddaan tähän erään johtavan median edustajan twiitin:

 Mitä on Embeddaus?

Embeddaus (keksiikö joku paremman suomenkielisen sanan tälle?) on eräänlaista linkittämistä toisen sisältöön. Jo aiemmassa oikeuskäytännössä linkittäminen on katsottu sallituksi. Embeddauksessa sisältö tuodaan näkyviin linkittäjän sivulla esimerkiksi näin:

#falcon flying in #muiderslot #Nederland #Holland #valk #nofilter #sundaytrip #withbike

A post shared by @ppokkyla on

Vaikka näyttäisi siltä, että olen kopioinut kuvan Instagramistani (vai Instagrammista?), en itse asiassa ole kopioinut sitä mihinkään. Kuva on edelleen Instagramissani. Ylläoleva laatikko vain näyttää kuvani, joka on Instagramissa. Jos kuvaa klikataan, se näyttää kuvan Instagramissani. Eli käytännössä se on vain hieno linkki. Jouduin muuten muuttamaan omia “yksityinen käyttäjätili” -asetuksiani, jotta tämä kuva saatiin näkyviin.

Tekijänoikeudet

Tekijänoikeudet eivät todellakaan ole omaa ydinosaamistani, mutta joudun vääntämään niiden kanssa päivittäin ja onnekseni käytössäni on Euroopan huipputason IP-osaajat koko ajan. Typistetään tässä tekijänoikeus kuitenkin näin: kun otat kuvan, se on sinun. Kukaan muu ei saa käyttää kuvaasi ilman sinun lupaa (tiettyjä rajoituksia on, mutta ei puhuta niistä nyt). Tekijänoikeus tunnetaan hienommin kielto-oikeutena eli oikeutena estää muita hyödyntämästä sinun teostasi, kuten esimerkiksi valokuvaa.

Eli kukaan muu kuin sinä, valokuvan ottaja, ei saa rahallisesti hyötyä kuvastasi ilman sinun lupaasi.

Kun lataat kuvan esimerkiksi Twitteriin ja Instagramiin, palvelujen käyttöehdot toteavat, että sinä annat Twitterille ja Instagramille oikeuden julkaista/levittää kuvasi. Mutta se ei tarkoita sitä, että Twitter tai Instagram nyt omistaisi sinun kuvasi, ehei! Nämä yritykset saavat vain oikeuden käyttää kuvaasi palvelun toteuttamiseen eli siihen, että kuva näytetään palvelussa:

Insta

Linkittäminen ja embeddaus vs. tekijänoikeus

Tässä vaiheessa moni varmaan siis ajattelee, että hei! Lehdethän tekee rahaa julkkiksilla ja julkaisee niiden Insta/Face/Twitter-kuvia omille verkkosivuilleen. Sehän on rahantekoa eikö? Eikö silloin yritetä rahallisesti hyötyä kuvasta?

Näin ajatteli myös yllämainittu lakimies, joka mielestäni varsin nokkelasti (Kiviojan blogin mukaan) vetosi siihen, että lehdet julkaisevat eli levittävät luvatta päämiehensä kuvia verkkosivuillaan ja saavat sitten mainostajilta yms tuloja, koska sivuilla on kävijöitä.

Tarkastellaanpa asiaa ensiksi linkittämisen kannalta: onko linkittäminen “julkaisua”? Jos et näe itse teosta, mutta tiedät että tätä linkkiä klikkaamalla pääset näkemään sen, julkaisetko  teoksen eli levitätkö sen?

EU:n tuomioistuimen mielestä et. Loogisesti ajateltunahan tilanne on sama kuin se, että minä kerron että Amsterdamin Rijksmuseumissa on aivan mahtava Vermeerin teos nimeltä Het Melkmeisje. Mene sinne ja näe! Eli kerron missä tämä teos on nähtävillä, mutta en vie (eli varasta) sitä omaan kotiini.

Taustalla on muutama mielenkiintoinen EU:n tuomioistuimen ratkaisu, joista seuraavaksi tarkastelen viimeisintä ns. BestWater -ratkaisua (C-348/13).

Kuuluisa BestWater

BestWater -ratkaisussa oli kysymys Youtube-videosta, jonka saksalainen yritys nimeltä BestWater oli ilmeisesti teettänyt (BestWater väitti, että video oli päätynyt Youtubeen ilman sen lupaa). BestWater valmistaa vedenpuhdistusjärjestelmiä. Yhtiö tehnyt veden saastumista ja sen puhdistamista esittelevän videon, joka päätyi Youtubeen.

BestWaterin kilpailijat äkkäsivät tämän videon ja embeddasivat sen omille sivuillensa. Eli BestWaterin luoma video hyödytti nyt myös sen kilpailijan liiketoimintaa. Arschloch!!, BestWaterin omistajat varmaankin ajattelivat. Käyttäjät siis pystyivät katsomaan videon kilpailijan sivuilta, vaikka se todellisuudessa näytettiinkin Youtuben servereiltä.

BestWaterin mielestä sen kilpailija saattoi videon yleisön saataville eli julkaisi BestWaterin tekijänoikeuden alaista materiaalia omilla verkkosivuilla, hyötyen täten luvatta BestWaterin teoksesta.

No, käräjillehän siitä jouduttiin, ja saksalainen tuomioistuin pyysi lopulta EU:n tuomioistuinta ratkaisemaan asian. Tuomioistuin katsoi (viitaten mm. SGAE/Rafael Hoteles, C-306/05, Organismos Sillogokis, C-136/09 ja ITV Broadcasting, C-607/11 -ratkaisuihin), että julkaisemista on se kun materiaali julkaistaankin eri muodossa kuin alun perin (esim televisiolähetys esitetään Youtubessa = uusi julkaisu Youtubessa).

Tuomioistuimen mielestä keskeisin kysymys oli se, pyrittiinkö kilpailijan videon embeddauksella
saattamaan teos uuden yleisön saataville eli oliko kysymys uudesta julkaisusta uudessa muodossa tai alustalla (Youtuben sijaan kilpailijan verkkosivulla).

Tuomioistuimen mielestä näin ei ollut, koska teknisesti käyttäjät vain katsoivat videota Youtubesta. Katsominen vain tapahtui kilpailijan verkkosivun kautta. Täten embeddaus katsottiin sallituksi.

Soveltuminen Instagramiin ja muuhun Someen

Kyseinen BestWater-ratkaisu ei koskenut Instagramia, mutta aion nyt ottaa rohkean askeleen ja todeta, että ratkaisun periaate soveltunee sellaisenaan myös muihin sosiaalisen median kanaviin, joista voidaan tehdä vastaavia embeddauksia. Olennaista lienee se, että video, kuva tai postaus on saatettu julkisesti saataville eli esimerkiksi “julkisena postauksena” jolloin se on kaikkien palvelua käyttävien käyttäjien nähtävissä.

Lisäksi palvelut mahdollistavat embeddauksen sallimisen tai kieltämisen. Oletuksena lienee, että jos käyttäjä on sallinut embeddauksen, sen saa tehdä myös esimerkiksi media.

Onkohan tilanne toinen silloin, kun käyttäjällä ei ole julkista profiilia, vaan tämän postaukset ovat ainoastaan tietyn ryhmän (esim seuraajien tai ystävien) nähtävillä? Tällöin embeddauksessa voisi ehkä olla kysymys uudesta yleisöstä. Entäpä silloin, kun embeddausta ei ole sallittu? Tähän toivon jonkun aiheesta paremmin tietävän vastaavan.

Medialla on käsittääkseni myös eräitä “erivapauksia” eli uutisoinnissa voi käyttää esim kuvia jostain teoksesta, mukaan lukien myös ns. kuvakaappaukset kunhan uutisoinnin ainoa tarkoitus ei ole teoksen julkaisu ja siitä hyötyminen ja kunhan kysymys on uutisesta tai journalistisesta tuotteesta.  Eli tarkoitus on uutisoida jostain asiasta eikä niinkään periä rahaa itse teoksesta.  Pääosassa on siis uutinen, ei itse teos. Tällöin myös ymmärtääkseni voisi julkaista kuvia esimerkiksi Instagramista myös sellaisilta sivuilta, jotka eivät ole julkisesti saatavilla.

Toinen asia on yksityisyyden suoja, johon en mene tässä sen suuremmin. Yksityisyyden suoja tarkoittaa sitä, että tietyissä tilanteissa henkilöllä on oikeus pitää asiat yksityisinä eikä niitä saa saattaa muiden tietoon. Tällainen suoja vaihtelee mm. yhteiskunnallisen aseman mukaan (esim pääministerillä on erilainen yksityisyyden suoja kuin valtioneuvoston kanslian huoltomiehellä).

Published by

Panu Pökkylä

Blogger, enterpeneur and a senior legal counsel at Nordea. Certified Information Privacy Professional / Europe (CIPP/E). I write in Finnish about technology and law, public procurement and privacy. All opinions are mine

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s