Apotin viimeisin voitto on voitto isoille hankinnoille

CGI Suomi hävisi eilen maantaina annetulla tuomiolla markkinaoikeudessa kiistan Apotti-hankinnasta. CGI valitti yhteensä kuuden hankintayksikön eli HUSin, Helsingin kaupungin, Kauniastein kaupungin, Kirkkonummen kunnan, KL-Kuntahankintojen sekä Vantaan kaupungin päätöksestä hankkia Apotti-järjestelmä yhdysvaltalaiselta Epic Systemsi Corporationilta.

Kyseessä oli viides ja viimeinen Apotti hankkeesta tehty valitus, aiemmin vuonna 2013 käynnistetystä tarjouskilpailusta on annettu tuomioita markkinaoikeudessa vuosina 2014 ja 2015. Yksi CGI:n tekemä valitus on viety korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta asia ei vaikuta Apotin etenemiseen, koska KHO ei määrännyt asiassa täytäntöön panon kieltämistä eli hankintaprosessia saa jatkaa.

Markkinaoikeuden ratkaisun mukaan hankinnan kokonaisarvo on huimaavat 335-430 miljoonaa euroa. Epicin lopullinen vertailuhinta oli 384 967 659 euroa.

CGI esitti myös vaatimuksen huimista 108 129 euron oikeudenkäyntikuluista. Apotin vaatimus oli tähän suhteessa vaatimaton, vain 19 400 euroa. Epicin vaatimus oli 20 075 euroa, vaikka se ei varsinaista lausuntoa antanutkaan markkinaoikeudelle. Apotin ja Epicin vaatimus on sekin jo iso summa hankintoihin liittyvissä tapauksissa, joissa keskimäärin maksettavat oikeudenkäyntikulut ovat noin 3000 euroa. CGI tuomittiin maksamaan sekä hankintayksikön että Epicin oikeudenkäyntikulut täysimääräisinä.

Hankintalajista vääntöä

CGI väitti markkinaoikeudessa, että Apotti-hankkeen hankintailmoitus oli ollut virheellinen. CGI:n mukaan kyseessä oli tavarahankinta, vaikka hankintailmoituksessa todettiin olevan kyse palveluhankinnasta. Hieman tiivistäen CGI:n mielestä se, että hankintailmoitusksessa todetaan hankinnan tehtävän käyttöpalveluhankintana sekä erillisenä järjestelmähankintana, tekee tapauksesta tavarahankinnan.

Markkinaoikeus pohti ratkaisussa ensiksi sitä, että hankintamenettelyn aiemmista vaiheista oli jo annettu ratkaisu, jossa hankintayksikön ei todettu tehneen virhettä. Markkinaoikeuden mielestä tämä ei kuitenkaan ollut este CGI:n väitteelle siitä, että hankintailmoituksessa olisi virhe, koska asiaa ei ollut tutkittu hankintailmoituksen kannalta. Tämä on mielenkiintoista siksi, että käytännössä se tarkoittaa sitä, että hankinnan kestäessä pitkään koko hankintamenettely olisi koko ajan “uhan alla” kunnes hankintapäätös on tehty, siitäkin huolimatta että aiemmista vaiheista tehdyt valitukset olisi hylätty.

Hankintalajin osalta markkinaoikeus viittasi kuitenkin jo tutuksi tulleeseen sääntöön, jossa hankinnan laji päätellään sekamuotoisissa hankinnoissa sen mukaan, minkä hankinnan osan arvo on suurin. Markkinaoikeuden mielestä tämän tason kilpailutukseen osallistuvien tarjoajien tulee osata seurata molempia hankintalajeja. Lisäksi merkitystä pantiin sille, että hankintayksikkö oli varsin avoimesti jo neuvottelumenettelyn alussa todennut, että täyttä varmuutta lopullisesta hankintatavasta ei ole.

Puitejärjestelystä ei mainittu ilmoituksessa

CGI myös puuttui siihen, että puitejärjestelystä ei ollut mainintaa hankintailmoituksessa. Tosiasiassa puitejärjestelystä kerrottiin hankintailmoituksessa, mutta Hilma-lomakkeessa ei ollut rastia kohdassa ”sisältää puitejärjestelyn”.

Myöskin tieto siitä, että useampi kunta liittyy mukaan tarjouskilpailuun ei käynyt riittävän selvästi ilmi. Markkinaoikeuden mielestä rastin puuttuminen ilmoituksesta oli sinänsä sinänsä virhe, mutta että tällä ei ollut merkitystä valittajan aseman kannalta tai vaikuttanut kilpailuolosuhteisiin. Lisäksi puitejärjestelystä oli kerrottu riittävän laajasti hankintailmoituksessa muuten.

Tarjouspyyntö epäselvä

Tarjouspyyntö on myös ollut CGI:n mielestä epäselvä, koska vertailuun liittyviä tekijöitä on esitelty useassa eri dokumentissa (lain edellyttämällä tavalla mahdollisimman tarkasti, toim huom).

Hankinnassa järjestettiin useampi neuvottelukierros, jonka aikana toimittajia karsittiin ja myös toimittajat itse jättäytyivät pois tarjouskilpailusta. Viimeisellä kierroksella hankintayksikkö laati tarjouspyynnön ja tarjousvertailun, jonka CGI väitti liiaksi suosineen Epicia. Hankintayksikkö teki hieman poikkeuksellisesti kaksi tarjousvertailua: vertailut A ja B. Vertailussa A sekä Epic että CGI olivat hyvin tasaväkisiä. Vertailussa B taas Epic sai paremmat pisteet. Epic oli muuttanut tarjoustaan vertailujen A ja B välillä, asia jonka markkinaoikeus totesi sallituksi jo aiemmassa ratkaisussaan.

CGI kiinnitti huomiota myös siihen, että tarjoajien ilmoitettiin toimittavan tarjoustietoja myös sellaisista aihealueista, joita ei lopulta huomioitu ollenkaan kokonaispisteytyksessä. Tästä oli kuitenkin kerrottu jo tarjouspyynnössä eli tarjousvertailu tehtiin ennalta ilmoitetulla tavalla. Tuotteisiin haluttiin kuitenkin tutustua tuotevertailun yhteydessä myös muilta osin. Markkinaoikeus totesi lisäksi, että näistäkin Epic oli saanut paremmat pisteet, joten huomiotta jättäminen ei vaikuttanut lopputulokseen.

CGI väitti myös, että ns. rajapintoja koskevia vertailuperusteita ei ollut ilmoitettu riittävän hyvin tarjouspyynnössä. Markkinaoikeus katsoi kuitenkin että vertailuperusteet oli ilmoitettu riittävällä tarkkuudella.

Haastattelut vertailuperusteena

Markkinaoikeus arvioi myös sitä, että yksi osa hankintojen vertailuperusteista oli muodostunut tarjoajien henkilöstön haastattelusta. Haastattelu oli toteutettu kyselyllä, jossa vastaukset oli pisteytetty ja niitä oli täydennetty kirjallisilla arvioilla. Haastettelykysymyksiä ei kuitenkaan kerrottu tarjoajille etukäteen.

Markkinaoikeus piti sinänsä haastattelua sallittuna vertailuperusteena. Tietenkin haastattelussakin tulee noudattaa tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita. CGI:n mielestä haastattelussa ei olisi saanut kysyä kysymyksiä, jotka voitaisiin selvittää myös kirjallisesti, kuten esimerkiksi henkilön kokemusta. Markkinaoikeus kuitenkin totesi, että näin voi tehdä.

Lisenssiehdot ristiriidassa tarjouspyynnön kanssa?

CGI:n näkemyksen mukaan jotkin Epicin esittämät valmisohjelmistojen lisenssiehdot olivat tarjouspyynnön vastaisia. Hankintayksikkö myös myönsi, että ehdot poikkesivat tarjouspyynnöstä. Lisenssiehdoilla ei kuitenkaan ollut merkitystä, koska hankintasopimus oli järjestetty siten, että itse sopimus oli etusijalla lisenssiehtoihin nähden. Tämä varsin tyypillinen kirjaus tarkoittaa siis sitä, että mikäli lisenssiehdoissa on vaatimus, joka on ristiriidassa itse sopimuksen kanssa, toimittaja ottaa riskin ristiriidasta aiheutuvasta ongelmasta. Koska sopimus oli järjestetty näin, markkinaoikeus katsoi järjestelyn olevan sallittu.

Tarjouksen rakennetta sai muuttaa

CGI:n mielestä hankintayksikkö oli suosinut Epiciä, kun siihen oli lisätty lomake, jota ei ollut tarjouspyynnössä edellytetty. Lisäksi ongelmana nähtiin se, että osa tarjouksesta oli englanninkielistä vaikka tarjouspyynnön edellytys oli että tarjoukset tehdään suomeksi. Markkinaoikeus ei pitänyt kumpaakaan puutetta merkittävänä siksi, että englanninkielistä materiaalia ei oltu huomioitu tarjousvertailussa.

Hankintapäätöksen perustelu ei ollut puutteellinen

Hankinnan ratkettua toimittajille toimitettiin pisteytystaulukko sekä perustelumuistio, jossa oli yhteenveto pisteytyksestä. CGI esitti, että hankintapäätös oli ollut puutteellinen, koska siitä ei ollut riittävän selvästi käynyt ilmi mistä piste-erot johtuvat. Erityisesti kahden vertailuperusteen kohdalla kysymys oli eri arvioitsijoiden tekemistä vertailulomakkeista, joista ei oltu esitetty koontia vaan ainoastaan tulokset. Tältä osin markkinaoikeus totesi, että aineistosta ei yksinkertaisesti olisi voinut saada aikaiseksi hyvää koontia ja siksi perustelut saivat olla varsin suppeat.

Monta kohtaa ja jopa virheitä, mutta hankinta ei kaatunut

Markkinaoikeuden Apotti-ratkaisussa todetaan selkeästi, että muutamia kauneusvirheitä aineistosta löytyy. Tämän on aivan selvää, koska materiaalia on ollut tuhansia sivuja ja hankintaan on käytetty runsaasti aikaa niin hankintayksikön ja toimittajien puolelta. Tästä huolimatta hankintayksikkö on markkinaoikeuden mielestä toteuttanut hankinnan riittävän hyvin ja hylkäsi CGI:n valituksen ja määräsi sen korvaamaan osapuolten oikeudenkäyntikulut.

Tämä on yleinen trendi nykyisissä markkinaoikeusratkaisuissa, joissa keskitytään pienen pilkku-, tai muotovirheen sijaan siihen, mikä vaikutus kyseisellä virheellä on ollut. Jokaisessa kohdassa on todettu, että virheellä ei ole ollut vaikutusta tai sitä ei edes yksinkertaisesti ole ollut.

Virheetöntä hankintaa tuskin on, ja senkin tässä markkinaoikeus mielestäni toteaa. On selvää, että osa virheistä on myös selitettävissä sillä, että kyseessä on ollut neuvottelumenettely, joka on monessa suhteessa “elävämpi” kuin esimerkiksi tavanomainen avoin menettely.

On sinänsä huojentavaa huomata, että markkinaoikeus on ottanut jokseenkin sallivan kannan ratkaisussaan.  Näin isoa hankintaa ei yksinkertaisesti voisi toteuttaa, jos  muutamat CGI:n huomauttamat virheet olisi huomioitu liian pilkuntarkasti. Eli sinänsä ratkaisu on osoitus siitä, että satojen miljoonien tarjouskilpailunkin voi hoitaa onnistuneesti. Siitä iso plussa Apotti-hankkeelle! Toimistolla nostettiinkin malja voitolle jo heti maanantaina.

Markkinaoikeuden ratkaisu tarkoittaa sitä, että Apotti-hankkeen valmistelu jatkuu nyt. On tietenkin mahdollista, että tästä ratkaisusta valitetaan KHO:een, mutta lienee epätodennäköistä että hankkeen valmistelua keskeytetään enää.

Uusi Hankintalaki – blogitekstit kootusti yhdessä paikassa

Kaikki hankintalain uudistusta käsittelevät Hankintaturistin ja JIT-Miehen blogin jutut löytyvät nyt kootusti osoitteesta uusihankintalaki.fi Pysy kuulolla!

 

Published by

Panu Pökkylä

Blogger, enterpeneur and a senior legal counsel at Nordea. Certified Information Privacy Professional / Europe (CIPP/E). I write in Finnish about technology and law, public procurement and privacy. All opinions are mine

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s