Voisinpa osoittaa tämän todeksi: naisjuristit tekevät parempaa tulosta

Talouselämässä kirjoitettiin tutkimuksesta, joka osoitti, että mitä enemmän naisia johtotehtävissä, sitä parempi tulos yhtiöllä on. Kyseessä on New York Timesin artikkeli PIIE:n tutkimuksesta (“itse asiassa “working paper”, mutta kutsuttakoon nyt tutkimukseksi) jossa käsitti massiiviset 22000 pörssiyhtiötä 91 maassa.

Muutamia tilastoja, ennen kuin mennään itse asiaan: noista 22000 yhtiöstä yli 60 prosentissa ei ollut naisia yhtiön hallituksessa, alle puolella yhtiön korkeimmissa johtotehtävissä ja vain viidellä prosentilla oli nainen toimitusjohtajana. Tutkimuksessa siteerataan useampaa aiempaa tutkimusta, jossa on todettu selkeä korrelaatio naisten hallitusjäsenyyden ja yrityksen tuloksen välillä. Mikäli hallituksessa on sekä miehiä että naisia, yhtiöiden tulos on merkittävästi parempi. Itse asiassa eräässä Piilaaksoon liittyvässä tutkimuksessa todettiin, että mikäli start-upissa on perustajanaisia, se tekee parempaa tulosta kuin sellainen yhtiö, jossa on vain miesosakkaita.

Sitten kirjoittajan puolueellisuus: olen aina ollut erittäin suuri tasa-arvon kannattaja. Myönnetään, minulla on oma lehmä ojassa, minulla on tytär, jonka uskon voivan tulla joku päivä vaikka Suomen presidentiksi, jos hän niin tahtoo (aika monena päivänä hän tahtoo). Siksi olen aina seurannut tällaisia uutisia mieleninnolla: all male panel häviää 100-0 tasa-arvoisemmalle hallitukselle. Tietenkin se tarkoittaa sitä, että minun lienee turha kysellä hommia miesvaltaisista firmoista, mutta minkäs teet. Oma erittäin hyvä esimieheni on tällä hetkellä nainen.

Tuloksentekijät?

Koska tutkimuksen tulokset vaikuttivat käsittämättömän selviltä, ajattelin, että asiaa voisi soveltaa juristeihin. Joten katsotaanpa, miten vaikkapa naisosakkaiden määrä vaikuttaa asianajotoimistojen tulokseen. Kävin läpi 18 suurinta asianajotoimistoa Helsingissä, kriteerinä yli kolmen miljoonan liikevaihto.

Listasin läpi kaikki osakkaat ja laskin kuinka monta naista mukana on. Ajattelin, että “osakkuus” olisi hyvä mittari sille, miten tasa-arvo on yhtiössä toteutunut. Osakkuus on rinnastettavissa yrityksissä ehkäpä “liiketoiminnan johtajaksi” koska osakkuus ainakin isommissa asianajotoimistoissa tarkoittaa, että kyseinen henkilö johtaa jotakin tiettyyn alaan erikoistunutta osastoa, praktiikkaa.

Menestyksen mittariksi otettiin tuloksen ja liikevaihdon suhde eli voittoprosentti. Lukemat perustuvat toimistojen julkaistuihin tuloksiin vuosilta 2013 ja 2014. En oikein keksinyt parempaa vertailuparametriä. Tulokset eivät ole aivan prikulleen keskenään vertailukelpoisia esimerkiksi siksi, että joillakin tilikausi päättyy eri aikaan kuin toisilla.

Naisia 18 suurimmassa toimistossa oli keskimäärin 19,4% osakkaista. Vaihtelu on suuri: 6,7%-50,0%. Voittoprosentti vuonna 2015 oli välillä 10,5-48,9 prosenttia, kahden vuoden keskiarvon ollessa välillä 11,9-44,7 prosenttia. Positiivisena havaintona pidän sitä, että jokaisessa isossa asianajotoimistossa oli naisia osakkaina. Muistetaan, että tutkimuksessa verrattiin täysin miehistä koostuvia hallituksia halllituksiin joissa oli naisia. Vertailukohtana kävin läpi sattumanvaraisesti kolme ruotsalaista ja hollantilaista isoa asianajotoimistoa: ruotsissa naisten osuus vaikuttaisi olevan noin 20 %, hollannissa noin 15 %.

Pettymys, mutta ei kovin suuri

Tulos oli todella mielenkiintoinen vaikka ei ehkä niin niin selkeä kuin odotin! (Tiedetään, asenteellista!)  Suurimman voittoprosentin vuonna 2014 teki Asianajotoimisto Sivenius, Suvanto & Co Oy huimalla 48,9 % tuloksellaan (tulos noin 3,06 M€, liikevaihto 6,23M€). Nettisivujen mukaan yhtiöllä on kaksi naisosakasta yhdeksästä, osuuden ollessa 18 prosenttia. Toiseksi parhaan tuloksen teki Roschier Asianajotoimisto Oy 43,9 prosentin voitto-osuudellaan. Roschier on yksi suurimmista asianajotoimistoista Suomessa ja sen tuloskin on euromääräisesti megaluokkaa: 18,2 miljoonaa euroa. Naisia yhtiön Suomen toimistossa on osakkaina viisi kappaletta (17,2 %).

Toisaalta taas esimerkiksi Avance Asianajotoimisto teki vuonna 2014 myös käsittämättömän 41,6 % voittomarginaalin noin yhdeksän miljoonan liikevaihdolla. Avancella naisten osuus on 33,3% osakkaista, yksi korkeimmista. Vain yhdellä toimistolla, Procope & Hornborg Asianajotoimisto Oy:llä, nais-mies suhde on 50/50. Myös Waselius & Wistillä, Bird & Birdillä, DLA Piperilla ja Castren & Snellmannilla naisten osuus on yli 25%.

Allaolevasta kaaviosta näkyy tuloksen ja naisten määrän välinen suhde. Harmaa palkki on naisosakkaiden prosenttiosuus, vihreä palkki voittoprosentti. Pitempi vihreä palkki tarkoittaa parempaa tulosta, pitempi harmaa palkki suurempaa naisosuutta.
Näyttökuva 2016-02-15 kello 21.57.15

Katsotaanpa tätä kuviota vielä toisesta näkökulmasta, eli laitetaanpa yhtiöt järjestykseen “naisprosentin” mukaan. Tässä kuviossa on vertailtu naisten osuutta ja kahden vuoden tulosprosentin keskiarvoa:

Naiset miehet

Naisosakkaiden osuus on merkitty oransseilla pylväillä ja vihreä viiva osoittaa tulosprosentin. Taulukossa on muutama “poikkeus”, jotka mielestäni “vahvistavat säännön”.

Yli 17 prosenttia maaginen raja

Jos joukosta pudotetaan Procope & Hornborg ja Merilampi, voidaan nähdä, että asianajotoimiston tulos laskee sitä mukaa kuin naisten osuus pienenee, murtokohtana on noin 17 % osuus.

Yksilötasolla erot eivät ole merkittäviä, mutta kun ryhdytään katsomaan korkeammalta tasolta, ero onkin varsin merkittävä. Yhtiöiden joissa on enemmän kuin 17 % naisosakkaita, keskimääräinen voittoprosentti on 28,3 %. Yhtiöiden, joissa on naisosakkaita vähemmän kuin 17 %, voittoprosentti on keskimäärin 20,7 %. Eroa on siis 7,6 prosenttiyksikköä.

Näyttäisi siltä, että 17  prosentista ylöspäin vaikutus tulokseen on pienempi. Täsmällisiä päätelmiä ei voida tehdä, koska tietenkin moni muukin asia vaikuttaa tulokseen eli esimerkiksi jos asianajotoimisto on enemmän erikoistunut tiettyyn alaan (yrityskaupat, kilpailuoikeus) ja näin vuosina voi olla paljon kyseiseen alaan liittyvää toimintaa (yrityskauppoja, kartellioikeudenkäyntejä). Toisilla toimistoilla voi mennä toisin päin, eli viime vuodet ovat olleet hiljaisempia.

Ongelma on se, että tässä kokoluokassa ei ihme kyllä ole yhtään asianajotoimistoa, jossa olisi vain miehiä osakkaana (onneksi!). Eikä myöskään päin vastoin, eli toimistoa, jossa olisi vain naisia osakkaina tai selkeänä enemmistönä (valitettavasti!). Siksi on vaikea hakea puhdasta mittapuuta sille, miten paljon naisosakkaiden määrä vaikuttaisi tulokseen.

Joten sanoisin että naisilla on merkitystä tuloksen teon kannalta, mutta täsmälleen miten paljon, sitä on vaikeata arvioida juuri siksi että vertailukohtaa ei ole helppoa löytää. Pitäisi mennä vuosia taaksepäin ja löytää isohko asianajotoimisto, jossa oli pelkästään miesosakkaita. Ja kun sanon “naisilla on merkitystä” tarkoitan sitä, että naisilla on merkitystä tuloksen PARANTAMISEN kannalta. Mielestäni lähes kahdeksan prosenttiyksikön ero on merkittävä. Veikkaisin, että tuon 17 prosentin osuuden jälkeen monilla muilla tekijöillä on suurempi vaikutus.

Ei innostuta liikaa vielä, keskustellaan!

Jos totta puhutaan, ylläoleva vertailu on kyllä korkeintaan erittäin karkeasti suuntaa-antava. Tarkoitus oli vaan tarkastella asiaa puhtaasti numeroiden valossa. Mutta tehtävä on käytännössä mahdoton.

Miksi? No ensinnäkin, oma kokemukseni on, että asianajotoimistojen tulokset näyttävät nyt vähän mitä sattuu muun muassa veroteknisistä syistä. Jonakin vuonna saatetaan haluta näyttää parempaa tulosta kuin toisena. Toinen ongelma liittyy otoksen määrään, toimistoja pitäisi olla huomattavasti enemmän, jotta luvuista voisi päätellä mitään muuta kuin suuntia. Kolmas tekijä liittyy yhtiöiden monimutkaisiin rakenteisiin: ei ole esimerkiksi aivan selvää, onko vaikkapa Roschierin tai Hannes Snellmannin tuloksissa mukana yhtiöiden Ruotsin liiketoimintojen lukuja.

On myös hieman epäreilua tarkastella lukuja pelkästään yhtiön näkökulmasta. Voihan olla niin, että esimerkiksi vain yksi osasto tekeekin koko firman tuloksen. Eli entä jos toimiston järkyttävän hyvä voitto on yhden ainoan naisen aikaansaamaa muiden, miesten vetämien osastojen kyntäessä syvällä tappiolla? Tai päinvastoin? Tällaisia lukuja ei ole saatavilla, joten vertailu on mahdotonta. Mutta suuntia tämä antaa.

Silti on varsin hienoa huomata, että näinkin pienellä asialla voi olla merkitystä yhtiön tulokseen, kuten yllä mainitussa suuressa tutkimuksessa todettiin.

Ja mikä on hätäinen päätelmä ylläolevasta? Naisia pitää saada lisää osakkaiksi asianajotoimistoihin. Siis ainakin jos tulosta halutaan kasvattaa. Minä ainakin ottaisin mielelläni tuon 7,6 prosentin “ilmaisen” tulosnousun heti.

Ja se muutenkin  kannattaisi, sillä kävin läpi satunnaisotannalla muutaman kymmenen suomalaista pörssiyhtiötä ja katsoin, kuinka paljon johtavista lakimiehistä on naisia. Otannassa naisten osuus lakiasiainjohtajista on merkittävästi suurempi kuin asianajotoimistojen keskiarvo: noin 33 prosenttia. Eli ainakin asianajotoimistojen asiakkaat ovat “naisistumassa”. Suunta on selvä, asianajotoimistot seuraavat vain hieman myöhemmin perässä.

Published by

Panu Pökkylä

Blogger, enterpeneur and a senior legal counsel at Nordea. Certified Information Privacy Professional / Europe (CIPP/E). I write in Finnish about technology and law, public procurement and privacy. All opinions are mine

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s